Geenimuokkausta, kloonaamista ja kimeerejä – miten ihmisen perimää tulevaisuudessa muokataan?
Marraskuussa 2018 Kiinassa syntyneet tyttökaksoset, Lulu ja Nana, ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset. Kiinalaistutkija He Jiankui muokkasi heidän perimäänsä alkiovaiheessa siten, että he ovat vastustuskykyisiä HI-virukselle. Hän teki sen ilman lupaa. Joulukuussa 2019 Kiinassa syntyi puolestaan kaksi porsasta, joissa oli apinan soluja. Laboratoriossa on yhdistetty myös ihmisen ja apinan soluja. Miksi näitä kimeereitä eli kahden eri lajin sekoituksia tutkitaan ja kehitetään? Eläimiä jo kloonataan, mutta tullaanko tulevaisuudessa kloonaamaan myös ihmisiä? Vaikka nykytekniikoilla voitaisiin periaatteessa muokata mitä tahansa geeniä, ihmisalkioiden muokkaamista ei yleisesti hyväksytä eikä se ole sallittua. Sen sijaan tulevaisuudessa geenimuokkausta todennäköisesti käytetään enenevissä määrin aikuisten ja lasten vaikeiden perinnöllisten sairauksien sekä syöpien hoidossa. Tällaisia hoitoja on jo käytössä. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston dosentti, tutkija ja perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara sekä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxen. Toimittaja on Mari Heikkilä.