Tekeekö jatkuva oppiminen aivoille hyvää?
Miten ikä vaikuttaa oppimiseen, ja millainen mieli on altis oppimaan? Kun tuntee hämmennystä, tietää olevansa isojen oivallusten äärellä. Tässä Osaamisen aika -podcast-jaksossa pohditaan aivojen kuntoa ja oppimista. Tekeekö jatkuva oppiminen aivoille hyvää ja mitä itse voi tehdä, että aivot olisivat otolliset oppimaan? Muistia ja oppimista aivotieteen menetelmillä tutkinut diplomi-insinööri, tekniikan tohtori ja kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen kertoo, miten uuden oppiminen pitää aivot käynnissä. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professoria jututtaa Sitran Osaamisen aika -projektin johtava asiantuntija Milma Arola. Podcastin pituus on 32 minuuttia. Aivojen käyttäminen on parasta, mitä aivoilla voi tehdä, samalla tavoin kuin lihasten käyttö pitää lihakset kunnossa. Mutta siinäkin liika on liikaa. Tutuimpia esteitä oppimiselle ovat ympäristön ja oman pään sisäisten aistiärsykkeiden runsaus. Elämän perusvalinnat, kuten riittävä uni, liikunta ja ravinto, vaikuttavat suoraan siihen, miten valmiita aivot ovat oppimaan. Unen aikana tapahtuu oppimisen kannalta merkittäviä asioita. Myös aiemmat kokemukset ja asenne vaikuttavat keskeisesti kykyymme oppia. Huotilainen sanoo, että oppiminen on laadullisesti aivan erilaista eri-ikäisillä ihmisillä. Asioiden oppimisille on ikään kuin paras ikä. Tietynikäiset ihmiset oppivat tietynlaisia asioita parhaiten, sitä nuoremmat ja sitä vanhemmat vähän huonommin. Automaattisesti toimiviksi tarkoitettujen perusasioiden opettelu, kuten lukeminen, on otollisinta hoitaa lapsena. Sen sijaan esimerkiksi johtamista ja sosiaalisia taitoja oppii paremmin, kun niistä on jo vähän kokemusta. Oppimiseen liittyvistä kielteisistä tunteista hämmennys onkin myönteinen ja tärkeä oppimista edistävä tekijä. ”On iso asia, jos tulee hämmennyksen äärelle. Se on merkki, että kyse on jostain isommasta, joka voi muuttaa omaa ajattelua.” Hämmennys ei välttämättä tunnu kivalta, mutta pysähtyminen sen äärelle voi tuoda mukanaan isoja oivalluksia.