Osa 146: Vesa Haapala, Maallisten ilojen puutarha
Runoilija Vesa Haapalan uusi teos Maallisten ilojen puutarha lähti liikkeelle siitä että runoilija katsoi Hieronymus Boschin samannimistä triptyykkiä ja kirjoitti mitä näki. Kuuntelijan kannattaa katsoa myös, esim. interaktiivinen Maallisten ilojen puutarha osoitteessa https://archief.ntr.nl/tuinderlusten/en.html päästää lähelle yksityiskohtia ja avaa tutkimustietoa ja teorioita Boschin maalauksen symboliikasta. Niinpä podcastilla katsomme yhdessä taulua ja runokirjaa. Molemmissa liikutaan paratiisista helvettiin mutta viipyillään siinä välissä ylitsepursuavien nautintojen puutarhassa. Tai ehkä kierretään kehää, vastapäivään. Jokainen osio sisältää jo vihjeen seuraavasta. Jos joskus vuosien 1490-1500 välissä maalatun taulun näkökulma on Jumalan, Haapalan runoissa luojan roolia saattaa ottaa tekoäly - jopa kirjan graafista ilmettä myöten. Myös Boschin helvetti on täynnä teknologiaa ja meteliä, mutta paratiisin (tylsä) idylli taas kätkee sisäänsä kuvitteellisia eläimiä ja mahdottomia otuksia. Miten metodi synnyttää runoutta? Miten Haapala, joka on myös kirjallisuudentutkija, suodattaa kaiken Boschista näkemänsä ja lukemansa? Miten kieli soi paratiisissa, miten se hajoaa kakofoniaksi helvetissä?