Puhuttaisiinko joskus muistakin maahanmuuttajista kuin turvapaikanhakijoista?
Maahanmuuttokeskustelussa korostuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, vaikka he ovat vain muutama prosentti Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa ovat nimittäin virolaiset – pitäisikö heistä puhua enemmän? Tataareja taas on pidetty maahanmuuton menestystarinana, mutta totuus on monimutkaisempi. Menneisyydestä löytyy niin kohuja kuin Venäjän varjo. Miksi virolaiset ja tataarit ovat jääneet maahanmuuttokeskustelussa näkymättömiin – vai ovatko sittenkään? Jaksossa käytettyjä lähteitä: Elmgren, Ainur: Visual Stereotypes of Tatars in the Finnish Press from the 1890s to the 1910s Elmgren, Ainur: “Our Secret Weapon”: Minority Strategies of the Finnish Tatars 1880–1945 Ståhlberg, Sabira: Tatarerna – Finlands osynliga minoritet Lagerspetz, Mikko: Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta? Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa Telve, Keiu: Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien virolaismiesten esimerkin mukaan Kaasik-Krogerus, Sigrid: Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä Kährik, Anneli ja Tiit Tammaru / Tuglas-seura: Virolaiset Suomessa Politiikasta: Viro100: Virolaiset Suomessa Iso Numero: Työmaa Suomessa, sydän Virossa Helsingin uutiset: Virolaisten määrä väheni Helsingissä roimasti – tämä on yksi syy Ely-keskus: Kotona Suomessa - Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella Sisäministeriö: Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan