7. Olen vihdoin ottanut vastuun ja olen vapaa - Vilman kotisynnytys
Kukaan ei osaa kertoa naisen tarinaa paremmin kuin nainen itse. Me janoamme näitä tarinoita. Tänään saan kunnian jakaa Vilman kotisynnytystarinan kahden sairaalasynnytyksen jälkeen. Vilman ensimmäinen synnytys käynnistettiin sairaalassa. Käynnistys oli kivulias kokemus, jonka jälkeen Vilma päätti, ettei enää koskaan suostu käynnistykseen. Toinen synnytys eteni luonnollisesti, mutta koko synnytyksen ajan Vilma joutui pitämään puoliaan ja kieltäytymään kaikesta - samoista asioista aina uudelleen ja uudelleen henkilökunnan vaihtuessa. Hänen rajojaan rikottiin jatkuvasti. Jälkikäteen Vilma on ymmärtänyt kyseenalaistaa paljon asioita, joita hänen sairaalasynnytyksissään tapahtui. Synnytyksen jälkeinen masennus herätti tutkimaan synnytysasioita lisää. Vilma ymmärsi, että jokainen synnytys on synnyttänyt jotain uutta myös hänessä. Hän syntyi täysin uutena ihmisenä toisen synnytyksensä jälkeen. Sitä naista, joka käveli sairaalaan käynnistykseen, ei ollut enää olemassa, vaan tilalla oli vahva ja voimakas nainen. Kolmannen raskauden kohdalla Vilma pelkäsi, että joutuisi taas pettymään sairaalassa, kunnes tajusi, että voi synnyttää kotona. Vilma päätti, ettei halua ketään mukaan synnytykseen. Vilma ei halunnut ottaa edes sitä riskiä, että kotikätilöt puuttuvat synnytykseen, ja halusi varmistaa, ettei varmasti joudu sairaalaan. Syntymän todistajana oli doula Brenda Miquiztli. Synnytysaamuna Vilma heräsi kiitollisena ja tunsi vihdoin ottaneensa vastuun ja olevansa todella vapaa. Instagram @vapaasynnytyssuomi